Puhkeaako korkokupla?

/ Kategoriat: Säästäminen ja sijoittaminen

Tällä hetkellä monelle asunto- tai kulutusluottovelalliselle tuttu yhden vuoden euriborkorko on noin -0.70 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että velallinen saisi korvausta velkaantumisesta, jos pankki ei perisi lainasta marginaalia (mikä on varsin epätodennäköistä)!

Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu, koska pankki perii tyypillisesti 1–2 prosentin marginaalia, joka riippuu luoton määrästä, maturiteetista ja riskistä. Kuitenkin marginaalikin huomioiden korko on varsin matala. Miten tämä on mahdollista? Kuinka kauan tilanne jatkuu?

Liiankin matalaan korkotasoon Euroopassa on kaksi suurta syytä. Suurin syyllinen on EKP, jonka asettama negatiivinen talletuskorko ja valtiolainojen osto-ohjelma painavat korkoja alapäin. Korot pysyvät matalina, koska lyhyt pää on riippuvainen ohjauskorosta (tällä hetkellä nollassa) sekä talletuskorosta, joka on negatiivinen.

Pitkä korko ei puolestaan voi nousta, koska EKP on ostajana pitkille valtio- ja yrityslainoille. Kun pankeilta veloitetaan yliyön talletuksista -0.40 % ja kun EKP ostaa samanaikaisesti pidempiä maturiteetteja, korkotaso ei yksinkertaisesti voi nousta kovin merkittävästi. Korkojen merkittävä nousu vaatisi, että EKP:n toiminnassa tapahtuisi selkeä muutos. Tätä ei kuitenkaan ole vielä nähtävillä.

Toinen syy ovat Euroopan vaisut talousnäkymät. Kun maailmantalous elpyy, talouskasvun ennustetaan Euroopassakin hieman viriävän mutta yli 2 % BKT:n kasvua ani harva ekonomisti uskaltaa ennustaa Euroopalle.

Taloustieteissä yksi melko laajasti hyväksytty tapa määritellä keskuspankin ohjauskoron taso on Taylor-sääntö. Taylorin mukaan koron kuuluisi karkeasti olla BKT plus Inflaatio. Tällä hetkellä inflaatio on Euroopassa noin 0,6 prosentin luokkaa, ja sen ennustetaan kiihtyvän 1 prosenttiin tämän kevään aikana.

Tayloria mukaillen EKP:n ohjauskoron oikea taso euroalueella olisi siis karkeasti kolmen prosentin luokkaa, mutta tämä korko on siis tällä hetkellä nolla. Forward-käyrien perusteella markkinat hinnoittelevat 1 vuoden euriborin olevan 0 % tasossa vuonna 2020! Kestää siis mahdollisesti vielä kolme vuotta, ennekuin euroalue on jättänyt taakseen negatiivisen koron.

Mielestäni pelko, että korkojen jyrkkä nousu olisi pian alkamassa, on vahvasti liioiteltu. Keskuspankin toiminta ja Euroopan rakenteellisesti matala talouskasvu pitävät korot vielä pitkään matalina. Todennäköisesti korot tulevat nousemaan nykytasostaan, mutta jos lähtöpiste on negatiivinen, ei nousua aluksi positiiviselle puolelle pidä pelätä liikaa.  Tämäkin nousu tapahtuu todennäköisesti vasta muutaman vuoden päästä. Taloussyklin huipussa ehkä noin 3 prosentin korko on mahdollinen.

Sijoittajalle matala korkotaso on kaksiteräinen miekka. Korkojen pysyessä matalina rahaa virtaa osakkeisiin, kiinteistöihin ja erilaisiin velkavivutusta hyödyntäviin sijoituksiin. Arvostukset ainakin osakkeissa ovat jo melko korkeat, mutta kuitenkin perusteltavissa sijoitusvaihtoehtojen vähäisyyden takia. Sama koskee myös asuntoja ja kiinteistösijoituksia ylipäänsä.

Matala korko hyödyntää erityisesti velkaa hyödyntäviä sijoituksia, joista kiinteistöt ovat ehkä tyypillisin esimerkki. En usko, että sykli markkinoilla yleisesti ja korkomarkkinoilla erityisesti olisi vielä päättymässä. Korot pysyvät matalina vielä pitkään, mutta velkasijoittaja nukkuu yönsä paremmin, mikäli sijoitukset ja oma talous kestävät ainakin 3 prosentin koron muutaman vuoden päästä.

Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja.

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. -merkityt kentät ovat pakollisia. *