Tiedätkö minkä arvoinen olet?

/ Kategoriat: Henkivakuutus, Riskienhallinta

Elämä voi heittää eteemme yllätyksiä, joihin emme voi mitenkään varautua. Tästä syystä meidän on hyvä pohtia ainakin se asia kerralla kuntoon, miten oma ja läheistemme toimeentulo voidaan säilyttää ja varmistaa, jos itse joudumme työkyvyttömäksi tai pahimmassa tapauksessa kuolema korjaa. Finanssiala ry:n tutkimuksen mukaan me suomalaiset olemme vakuuttaneet kotimme, automme ja lemmikkimme paremmin kuin oman henkemme. Vapaaehtoisen henkivakuutuksen kuoleman tai työkyvyttömyyden varalta on ottanut vain reilu kolmasosa suomalaisista. Miksi tilanne on näin? Ilmeisesti me suomalaiset insinöörikansana pidämme oman omaisuutemme turvaamista tärkeämpänä kuin oman tai lähimmäistemme taloudellisen turvallisuuden varmistamista. Toisaalta usko suhteellisen hyvään suomalaiseen sosiaaliturvaan luo harhaa lähes kaiken kattavan turvaverkon olemassa olosta. Kyllä yhteiskunta hoitaa. Ei hoida. Todellisuudessa puolison kuolema tai työkyvyn menettäminen tapaturman tai vakavan sairauden johdosta voi romahduttaa varsin monen perheen talouden. Työkyvyn menettäminen on riski, johon myös sinkkujen kannattaisi varautua. Henkivakuutuksen merkitys korostuu lapsiperheissä ja erityisesti silloin, kun perheellä on esimerkiksi asuntolainaa. Oikea vakuutussumma tällaisessa tilanteessa olisi vähintään tuon asuntolainan määrän verran. Me suosittelemme, että edellä mainitun lisäksi vakuutussumma kattaisi esimerkiksi perheen vuoden nettotulot. Pankit tarjoavat tehokkaasti omia lainaturvavakuutuksiaan, ja se toki onkin yksi vaihtoehto henkivakuutusturvan järjestämiseen. Niiden hinta vaan on perinteistä henkivakuutusta kalliimpi. Saman turvan voi järjestää perheelleen Henki-Fennian tuotteella ja edullisemmin. Usein asiakkaat kertovat, että heillä …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Pahin riski pamahtaa puun takaa

/ Kategoriat: Riskienhallinta

Yritystoiminnan riskejä on arvioitava ja hallittava jatkuvasti, kirjoittaa Fennian Juhani Rajalahti. Yrittäjät muistavat yleensä varautua omaisuusriskeihin. Läppärit, kännykät ja varasto vakuutetaan kattavasti – ja autot usein kaikista kattavimmin. Yrittäjän oma turva sen sijaan jää huonommalle tolalle. Yrittäjän suurin riski on käytännössä yrittäjä itse. Jos hänelle käy jotain, onko siihen varauduttu? Henkilövahinkojen seuraukset ovat usein paljon suuremmat ja niiden vaikutukset laajempia kuin omaisuusvahingoissa. Yritystoimintaa aloittaessa ainoa lain mukaan pakollinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus eli YEL. YEL-työtulon pitäisi vastata sellaista palkkasummaa, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin tekemään samaa työtä yhtä ammattitaitoinen henkilö. Valitettavan monet, varsinkin nuoret yrittäjät, jättävät YEL-maksun minimitasoon, koska kustannus tuntuu suurelta. Yrittäjät tietävät YEL-työtulon vaikutuksen eläkekarttumaansa. Nuorelle yrittäjälle eläke tuntuu kuitenkin niin kaukaiselta asialta, ettei siihen varautumista pidetä ajankohtaisena. YEL-työtulo vaikuttaa laajasti myös yrittäjän sosiaaliturvaan: sen perusteella määräytyvät esimerkiksi sairauspäiväraha, vanhempainetuudet sekä työttömyysturva. Puutteet yrittäjän omassa turvassa kielivät yleensä siitä, ettei yrityksissä ole tehty pohdintaa suurimmista riskeistä eikä niihin varautumisesta. Tärkeintä olisi miettiä yrityksen suurimmat riskit ja miten ne toteutuessaan vaikuttaisivat toimintaan. Sen jälkeen valitaan sopivimmat riskienhallintakeinot, joilla riskejä voidaan poistaa tai pienentää. Sellaiset riskit, joista ei itse selviydy, kannattaa siirtää vakuuttamalla vakuusyhtiön kannettavaksi. Riskienhallinta ei ole vain juttu, joka tehdään kerran yritystoiminnan alkaessa vaan se …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Puhkeaako korkokupla?

/ Kategoriat: Säästäminen ja sijoittaminen

Tällä hetkellä monelle asunto- tai kulutusluottovelalliselle tuttu yhden vuoden euriborkorko on noin -0.70 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että velallinen saisi korvausta velkaantumisesta, jos pankki ei perisi lainasta marginaalia (mikä on varsin epätodennäköistä)! Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu, koska pankki perii tyypillisesti 1–2 prosentin marginaalia, joka riippuu luoton määrästä, maturiteetista ja riskistä. Kuitenkin marginaalikin huomioiden korko on varsin matala. Miten tämä on mahdollista? Kuinka kauan tilanne jatkuu? Liiankin matalaan korkotasoon Euroopassa on kaksi suurta syytä. Suurin syyllinen on EKP, jonka asettama negatiivinen talletuskorko ja valtiolainojen osto-ohjelma painavat korkoja alapäin. Korot pysyvät matalina, koska lyhyt pää on riippuvainen ohjauskorosta (tällä hetkellä nollassa) sekä talletuskorosta, joka on negatiivinen. Pitkä korko ei puolestaan voi nousta, koska EKP on ostajana pitkille valtio- ja yrityslainoille. Kun pankeilta veloitetaan yliyön talletuksista -0.40 % ja kun EKP ostaa samanaikaisesti pidempiä maturiteetteja, korkotaso ei yksinkertaisesti voi nousta kovin merkittävästi. Korkojen merkittävä nousu vaatisi, että EKP:n toiminnassa tapahtuisi selkeä muutos. Tätä ei kuitenkaan ole vielä nähtävillä. Toinen syy ovat Euroopan vaisut talousnäkymät. Kun maailmantalous elpyy, talouskasvun ennustetaan Euroopassakin hieman viriävän mutta yli 2 % BKT:n kasvua ani harva ekonomisti uskaltaa ennustaa Euroopalle. Taloustieteissä yksi melko laajasti hyväksytty tapa määritellä keskuspankin ohjauskoron taso on Taylor-sääntö. Taylorin mukaan koron kuuluisi karkeasti olla BKT plus …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Letkeästi rollaattorilla töihin ja eläkkeellä nautitaan elämästä

/ Kategoriat: Säästäminen ja sijoittaminen

Koska suunnittelit jääväsi eläkkeelle? Tiedäthän, että suomalaisten lakisääteinen eläkeikä nousee vuoden 2017 alussa. Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen ikärajoja nostetaan 63 vuodesta 3 kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Koska on sinun vuorosi päästä lakisääteiselle eläkkeelle? Voit käydä katsomassa tämänhetkisen arvion eläkeiästäsi oheisen linkin takaa: Katso laskurilla oma eläkeikäsi. Karu totuus on, että suomalaisen lakisääteinen keskieläke on n. 1500 e/kk. Miltä tämä määrä sinusta kuulostaa tällä hetkellä? Riittääkö se? Tämä on yksinkertaista matematiikkaa: jokainen voi itse peilata taloudellista tilannettaan seuraavan yksinkertaisen kaavan avulla: tämän hetkiset palkkatulot – menot vs. lakisääteinen keskieläke – menot Pohdinta on oikeastaan kaksi tasoista: Kuinka sinä pysyt terveenä ja motivoituneena eläkkeelle saakka? Kuinka pärjäät taloudellisesti eläkkeellä, jos et ole säästänyt itsellesi ylimääräistä puskuria? Voi olla, että melko monelle tulee muutama hikikarpalo miettiessään kuinka pärjää 1500 eurolla kuukaudessa? Kannattaa siis säästää! Toki omaan terveyteesi voit vaikuttaa välillisesti huolehtimalla liikunnasta, unesta ja ravinnosta. Jälkimmäinen taso on kuitenkin kokonaan omissa käsissäsi ja siitä kuinka suunnittelet oman taloutesi sekä nyt että tulevaisuudessa. Henki-Fennian vapaaehtoisilla säästämisratkaisuilla voi ylläpitää omaa taloudellista tasoaan, jotta elintaso ei romahda huomattavasti eläkkeellä.  Säästämismuotoja on monenlaisia. Jos et pysty laittamaan suuria summia sivuun – pääsee alkuun myös pienellä. Jo 50 euron jatkuvalla kuukausittaisella säästämisellä kertyy vuosien …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Työuupumus iskee puun takaa

/ Kategoriat: Yrittäjyys, Riskienhallinta

Ajanhallinta on kriittistä etenkin kasvuyrittäjille, kirjoittaa Henki-Fennian Kari Wilén. Noin 40 prosentilla yrittäjistä on riski uupua ja noin joka kuudennella riski on jo toteutumassa. Tämän huolestuttavan faktan paljasti työeläkeyhtiö Elon toteuttama tutkimus aiemmin tänä syksynä. Tutkimuksen mukaan eniten ajanhallinnan haasteita kokevat kasvuyrittäjät. Heillä on myös eniten vaikeuksia selviytyä työmäärästään. Kuulostaa siltä, että kasvuyrittäjät sokaistuvat vauhdissa. Riski totaaliseen burnoutiin kasvaa – varsinkin, jos homma ei menekään aivan niin hyvin kuin haluaisi. Tänä päivänä puhutaan paljon palautumisesta ja siitä, että ihmisellä pitää olla muutakin elämää kuin työ tai yritystoiminta. Palautuminen ja itsestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Voi sanoa, että se on melkeinpä oleellisin asia arjessa, on kyse sitten startup- tai kasvuyrittäjästä tai ison, vakiintuneen yrityksen vetäjästä. Joka kolmas Elon tutkimukseen vastannut yrittäjä kertoi pitäneensä lomaa viimeisen vuoden aikana korkeintaan kymmenen päivää tai ei lainkaan. Positiivista sentään on, että samaan aikaan kaksi viidesosaa oli pitänyt lomaa vähintään kolme viikkoa. Vertaan tilannetta ihmisen kehoon: lihakset ja kunto kehittyvät levossa. Näen, että samalla tavalla ihmisen pitää saada palautua ja ottaa etäisyyttä työhön ja bisnekseensä, jotta näkee kehityksen paikat. Sydän, selkä ja sielu ovat suurimmat syyt, jotka vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuorten ihmisten kohdalla henkisen puolen pettäminen on ehkä vielä isompi työkyvyttömyyden aiheuttaja kuin fyysiset tekijät. Riskienhallinnan …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Trumpin voitto ei ole välttämättä huono asia amerikkalaisille osakkeille

/ Kategoriat: Säästäminen ja sijoittaminen

Yleinen hokema osakemarkkinoilla on, että markkinat vihaavat epävarmuutta. USA:n vaalien positiivinen lopputulos on, että maailman ei enää tarvitse jännittää kenestä tulee presidentti. On mahdollista, että markkinat käyvät läpi samantyyppisen liikkeen kuin Brexitin kanssa. Aluksi hämmästellään, että ”miten tässä pääsi näin käymään” ja sekä osake- että korkomarkkinat laskevat jyrkästi. Kuitenkin pian huomataan, että mikään ei muutu ainakaan välittömästi. USA ja muu maailma ovat niin suuressa keskinäisessä riippuvuudessa, että muutoksia kauppasuhteisiin on vaikeata – ellei jopa mahdotonta – tehdä. Koska tarkkojen arviointien teko mahdollisten kauppapolitiikkamuutosten vaikutuksista ei onnistu analyytikoilta, markkinat unohtavat asian muutaman viikon jälkeen (kuten kävit Brexitin jälkeen) ja tilanne normalisoituu. Arvioni on, että osakkeiden suhteellisessa houkuttelevuudessa USA:n markkinat kehittyvät Eurooppaa suotuisammin. Donald Trumpin vaaliohjelma on itseasiassa varsin elvyttävä. Protektionismin lisääminen, veronalennukset ja velanoton lisääminen tukevat amerikkalaisia yrityksiä. Lisääntyvät investoinnit infrastruktuuriin ja puolustussektoriin lisäävät myös BKT:tä. Varjopuolena tässä kehityksessä on riski, että inflaatio lähtee kovempaan nousuun kun nyt on arvioitu. Tämä saattaa johtaa FED:n nostamaan korkoja nopeammin kuin markkinat odottavat. Poliittinen epävarmuus tulee toki aluksi kasvamaan. Euroopan ja ehkä Suomenkin näkökulmasta huolestuttavinta ovat Trumpin kannanotot, joissa Euroopan sotilaallinen tukeminen ja Naton 5. artikla kyseenalaistetaan. Tämä on tietenkin hyvin huolestuttavaa, mutta tosiasia on, että Eurooppa ei ole panostanut omaan turvallisuuteensa tarpeeksi ja …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Trumpin vaalivoitto ja Leijonien MM-kulta 1995

/ Kategoriat: Säästäminen ja sijoittaminen

Onko Trumpin vaalivoitolla ja Leijonien jääkiekon maailmanmestaruudella 1995 jotain yhteistä? Yksi strategia sijoittamisessa on momentum-sijoittaminen. Strategia pohjautuu ajatukseen, että osakkeen tai jonkun muun arvopaperin hintamuutos muodostaa trendin joko ylös- tai alaspäin. Mitä voimakkaampi tai pitkäkestoisempi trendi on, sitä vahvempi on momentti. Ideana on, että ajoissa liikkeellä olevat ja hyvin informoidut sijoittajat huomaavat joidenkin arvopaperin arvoon vaikuttaneiden seikkojen muuttuneen ja alkavat ostaa (tai myydä) niitä. Kun riittävän suuri joukko sijoittajia huomaa saman asian, alkaa joukkovoima vahvistaa sijoituskohteen, esimerkiksi osakkeen, trendiä suuntaan, jota suuri massa pitää oikeana. Mitä yhteistä sijoittamisen ja jääkiekon välillä on? Näennäisesti ei yhtään mitään! Kuitenkin, jos muistelemme 1990-luvun alkuvuosia, niin Suomi kärsi tuolloin ankarasta lamasta ja tunteesta, että tarvitaan ihme, että tästä noustaan! Murskaava voitto Ruotsista keväällä 1995 ja sitä seurannut ”Nokian ihme”, muuttivat jotain kollektiivisessa ajattelussamme. Suomi ja myös osakemarkkinat alkoivat uskoa itseensä, ja vuosikymmen päättyikin pörssikurssien osalta jopa liian riehakkaissa tunnelmissa. Uskallan väittää, että Trump teki vastaavan tempun Yhdysvalloille kuin Leijonat teki Suomelle. Trump on erittäin taitava käyttämään edukseen huomiotaloutta. Hänen näkyvä roolinsa menestyvänä liikemiehenä ja Diili-ohjelman vetäjänä saivat ensin äänestäjät ja myöhemmin sijoittajat uskomaan, että muutos on mahdollinen! Trumpin ohjelma on varsin elvyttävä. Veronalennuksia tarjotaan sekä kotitalouksille että yrityksille. Samoin investointeja aiotaan lisätä niin infrastruktuuriin …

Jaa sosiaalisessa mediassa
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin